lauantai 14. tammikuuta 2017

Välihuutelu

Vuosi oli aika kiireinen ja sisälsi kaikenlaista, ja täällä harrastusblogissahan sen sitten huomaakin. Lisäksi maaliskuun lopulla käsien jänteet kipeytyivät niin paljon, että piti ottaa kunnon tauko kaikesta tekemisestä. Kesällä saattoi pikkuhiljaa aloitella fysioterapeutin treenejä kun käsistä vihdoin tuli täysin kivuttomat, mutta olen kohtuullisen kehno sitoutumaan sellaiseen pitkäjänteiseen toimintaan... Ja periaatteena tietysti pidän, että mitään (käsiä rasittavia) hommia en aloita ennen kuin olen treenit tehnyt loppuun asti.
Onneksi ompelukoneelle pääsen ongelmitta.
2016 vuoden loppupuolella olin myös yli kuukauden ulkomailla, joten pitkälti vuoden loppu menikin matkatessa tai matkasta palautuessa. Opintojen puolesta taas tällä hetkellä suoritan sivuainetta, joten kaikki käsillä tekeminen on täysin oman motivaation varassa. Uskaltaisin epäillä, että blogikin siis jatkaa tätä hiljakseen päivittymistä. Toivottavasti ei ihan vuoden tauoilla kuitenkaan.

Ehkäpä siis törmäämme taasen!

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Marraskuun lämmittäjä - kudottu huivi ja ohjeet

Pitkän aikaa on pitänyt blogissa hiljaiseloa ranteiden rasitusvamman takia. Nyt alkaa pikkuhiljaa ranteet kuntoutumaan, vaikka vielä on matkaa ennen kuin kutimille pääsen. Tässä kuitenkin päivitystä luonnoksiin unohtuneesta huivista ohjeineen!

Marraskuussa sain valmiiksi koulun kudontakurssin kurssityöni, ison huivin. Se on ehdottomasti ollut yksi mielihuiveistani siitä asti, kun sain sen valmiiksi - muistan jo koulussakin kulkeneeni viimeistelemätön huivi harteillani tai kaulani ympärille käärittynä.






 Kankaan 'oikea' puoli

Kankaan 'nurja' puoli



Enemmittä puheitta, tässä huivin kudontaohje:

Marraskuun lämmittäjä

Villahuivi
400 loimilankaa (niisintä jaettu 100-200-100)

Pituus: 190cm (yhteensä 40cm hapsuja)
Leveys: 80cm

Langat:
Kamena valkoinen (140), tex 105x2, menekki 250g
Kamena punaruskea (203), tex 105x2, menekki 150g



Kudo alkuun 3cm verran pomsia 2- ja 4-polkimilla niin, että kudot valkoisella 12 kertaa, punaisella kaksi kertaa ja valkoisella neljä kertaa. Tee tämän jälkeen vastaava kuvio peilikuvana niin, että kudot punaisella neljä kertaa, valkoisella kaksi ja punaisella 12. Aloita sen jälkeen punaisella kuteella kutomaan kankaan kuviota. Toista poljentaa kunnes olet tehnyt 32 senttiä (pomsi mukaan laskettuna).
Ota sen jälkeen kuteeksi valkoinen ja kudo suoralla poljennalla (oikealta vasemmalle) 5,5cm valkoisella kuteella. Vaihda sen jälkeen punaiseen kudelankaan ja toista sillä mallin mukaista poljentaa, kunnes olet 48cm viimeisestä kudottavasta loimen kohdasta. Tee sen jälkeen toinen valkoinen raita samalla lailla kuin aiemmin. Kudo sen jälkeen 29cm punaisella kuteella mallin mukaista poljentaa toistaen. Tee samanlainen pomsireuna kuin alussa, mutta aloita nyt punaisella langalla.
Leikkaa nyt loimi poikki vähintään 20cm päästä kankaan reunasta. Tee huivin päätyihin neljän langan ryhmissä merimiessolmut ja vetosolmut. Jätä hapsut sellaisiksi tai tee niihin erikokoisia lettejä ja nyörejä.


Hyviä kudontahetkiä!
-Minsku

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Hiljainen tammikuu ja Marisukat

Joulun aktiivisen 'kässäilyn' jälkeen tuntui paljon siltä, etten saanut mitään aikaan. Oikeasti olen tehnyt aika paljonkin, mutta monet työt ovat jääneet seisomaan pöydille puikoilta tiputtuaan, langat päättelemättä.

Tässä kuitenkin yhdet sukat, jotka tein kiitoksena uudelle tuttavuudelle siitä, että hän takutti tukkani. Idean sain eilentein-blogin Marisukista. Toteutin sukat eri väreillä, ja koin luomisen tuskaa molempien sukkien suhteen lähes koko prosessin ajan. Kun sukat tulivat valmiiksi, opin kuitenkin hieman enemmän pitämään niistä, ja tärkeintä onkin että sukkien saaja pitää niistä.


Lisää sukkia tulossa!
-Mindi

maanantai 4. tammikuuta 2016

Tonttujen töitä

Joulu tuli ja joulu meni. Tänä vuonna olin koulutöistä niin stressaantunut, etten edes tajunnut mitä joulun odottaminen tarkoitti. Odottelin joulua tekemättä ihmeemmin mitään muuta kuin kouluhommia, kunnes lopulta kolmisen viikkoa ennen joulua tajusin, että kyseiseen juhlaan liittyy yleensä jotain lahjoja...

Tonttujen töitä ompelukoneen äärellä olivat tänä jouluna pieni huppari ja potkupuku/haalariasu.
Huppariin en itse henkilökohtaisesti ollut täysin tai ollenkaan tyytyväinen. Monien kaavojen leikkauksessa tapahtuneiden virheiden takia hihojen resoreista ei tullut tuplapitkiä, ei myöskään hupparin helmaresorista. Myös hupun reunus oli vaikea ommella eikä mielestäni loppujen lopuksi onnistunut lainkaan nätisti. Onneksi kiva, värjätty collegekangas pörröisellä nurjalla puolella yhdistettynä ruosteenoransseihin resoreihin pelasti kuitenkin paljon, vaikka pari ommelta menivätkin täydellisen sijaan tyydyttävästi. (Ai miten niin perfektionisti?)
Haalariasuun sen sijaan olinkin tyytyväinen hupparinkin edestä. Haalariasussa onnistuin yli omienikin odotusten, ja "piilovetoketju" tavallisella vetoketjulla onnistui ompeleidensa puolesta täydellisesti. Paljon vaikutti myös simppelit mutta kivat leikkaukset kaavoissa. Kaavat näihin molempiin sain siskon varastoista.




 

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Perusharjoittelu

Koulutuksen puolesta pääsin treenaamaan opettamista ihan oikeiden oppilaiden kanssa. Harjoitteluun piti itse suunnitella tunnit ja tuntimateriaalit. Lankatekniikoihin sopivasti liittyikin tupsujen teko ja kukkien virkkaus, joihin suunnittelin itse monisteet ja monisteisiin havainnollistavat kuvat. Etenkin tupsuohjeeseen olen tyytyväinen, kukan virkkaamisen ohje ehkä tarvitsisi koulumaailmassa hiukan enemmän ohjeistusta (kovin monelle ei nykyään enää ole pitkä pylväs tuttu, kun ei se tavallinenkaan pylväs välttämättä ole).



Hetken ajan tuntui jo, että minulla ei edes ole kunnollista käsityötä tällä hetkellä kesken. Sitten muistinkin innostuneeni harkassa lumihiutaleiden virkkaamisesta ja niitähän onkin syntynyt jo melko liuta. Kohta vaihdankin jo toiseen lankaan, kun turkoosi kerä vetelee viimeisiään!

Lumihiutaleiden mallit ovat Caitlin Sainion kirjasta 100 virkattua lumihiutaletta.  


-Minsku

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

"Neulebuffi"

Koulu on paljolti vienyt kaiken energian ja huomion viime aikoina - sen huomaakin sitten täällä blogin puolella. Paljon on tietysti tullut käsitöitä tehtyä ja kaikennäköistä on valmistunut, mutta harva on tänne asti päätynyt, ennen kuin ovat lähteneet maailmalle. Aika on mennyt koti- ja opiskelukaupungin väliä rampatessa silloin kun ei ole luennoilla istunut.

Harjoittelussa on kuitenkin ehtinyt seurantatunneilla neulomaan. Joskus aikoinaan ostin kalliin ja kauniin laadukkaan sekoitelangan Karnaluksista - silkkiä, mohairia ja merinoa. Niin kalliin ja laadukkaan, etten uskaltanut alkaa siitä mitään neulomaan moneen, moneen kuukauteen. Seuraavan kerran Karnaluksissa käydessä ostin suht samanpaksuista, reilusti halvempaa merinovillalankaa. Siitä lähdin sitten neulomaan sitä tuubihuivia, joka minulla oli laadukkaammastakin langasta mielessä.
Yllättäen lanka ei riittänytkään millään sellaiseen isoon ja paksuun tuubihuiviin, ja purin tekeleen ja aloitin reeeeilusti vähemmällä määrällä silmukoita.


Molemmat näistä neulotuista "buffeista" on tehty puikkokoolla 5 ja oranssissa merinovillaisessa on 80 silmukkaa, punaisessa sekoitelangassa 90 silmukkaa. Molempiin on myös tehty joka toisella kerroksella 1o1n-joustinsa, joka toisella pelkkää oikeaa. Kuten oranssista saattaa huomata, niin ahkerassa käytössä ovat :) Todella lämpimät, eivätkä kutita. Käyttötapoja on monia, kuten oikeissakin buffeissakin: kaulan ympärillä, "pipona" joka on kärjestä auki, tai reunat taiteltuna sisälle päällekkäin myös pantana, joka jättää päälaen vapaaksi poninhännälle. Monipuolisuutensa ja pehmeyden ja lämmittävyyden takia ihan ehdottomia suosikkejani.

-Minsku

keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Lohikäärme ja revontulet

Luentosukkaa pukkaa!

Viime talvena ollessani lankakaupassa töissä, sain työpaikalta joululahjaksi valita yhden lankakerän. Valitsin Noro - Indian sock yarn - nimisen kerän, jonka vyötteen sittemmin olen heittänyt roskikseen. Muistelisin kuitenkin langan materiaalina olleen joko 100% puuvilla tai jokin puuvilla-sekoitelanka. Materiaalista riippumatta lankakerä on ainakin melkoisen riittoisa! Näiden sukkaparien lisäksi siitä on vielä valmistumassa ranteenlämmittimet (joskin melko lyhytvartiset).

En ollut koskaan aikaisemmin vielä tehnyt piirakkasukkia, joten se oli ensimmäinen ideani, kun pyörittelin lankakerää käsissäni. Alku oli melko haasteellista langan joustamattomuuden ja heikkouden vuoksi: aluksi yritin tehdä pienimmillä puikoilla joita kotoani löysin - jotka siis sattuivat olemaan metalliset. Koska pehmeä puuvilla liukui metallin päällä kuin lumipallo märässä liukumäessä, kävin melko pian ostamassa uudet puikot samasta koosta - tällä kertaa puiset. Jo alkoi neulominen maittamaan! Lanka ei enää katkeillut ollenkaan ja pääsin hyvään tahtiin puikkojen varressa. Melko pian ristin kyseisen sukkaparin "Lohikäärmesukiksi" piirakan muodostaman selkärankamaisen kuvion ja langan värityksen takia.



 
 
 
Lohikäärmesukkien "selkäranka" pienine piikkeineen.

 
 
Väritys toi tarujen mahtavimman olennon mieleeni kirjavine, tummine sävyineen.
 
 
Kun lankakerää jäi vielä niin muhkea kasa, että siitä selvästi riittäisi ainakin nilkkasukkiin, laitoin piirakkasukkien tiputtua puikoilta uutta silmukkaa jonoon ja pian tikkasinkin jo toista paria. Nämä nimesin tummasta kirkkaisiin sävyihin liukuvan värityksen mukaisesti revontulisukiksi.
 

 
 
Näihin tein pientä pitsikoristetta - idean ja inspiraation sain Facebookin villasukkaryhmästä. Nilkkasukille tyypilliseen tapaan nämä olivat jo silmukoiden luomisen jälkeen melkein valmiit, ja nyt pitääkin miettiä luennoille taas jotakin uutta, aviotoimintaa ja keskittymistä vaatimatonta pientä puuhaa.
Itse olen sukkiin aika tyytyväinen. Valitettavasti puuvillalanka tunnetusti on kesäsukkiin sopivampi, joten nämä parit taitavat mennä kaapin pohjalle odottamaan ensi kesän kuumia kelejä.
 
-Minsku